Hello,
Tässä sitä ollaan vietetty aikamoisen rankkaa ja värikästä pari viikkoa.
Tosiaan viime blogissa kerroin rakkaan mummoni kuolemasta ja hautajaisiin menosta. No kävin hautajaisissa ilman muuta. Voin sanoa että se ei ole mikään miellyttävä kokemus. Nämä olivatkin jo toiset hautajaiset puolen vuoden sisään. Huhtikuussa kuoli minun rakas vaarini. Nää ajat on ollut rankkoja minulle. Vaikka päällepäin näytän melkein samanlaiselta, mutta sisälläni olen käynyt suurta myllerrystä siitä, mitä tää elämä on ja miten nopeasti se juoksee. Minulla tuhansia ajatuksia siitä, miten haluan oman elämäni menevän ja olen analysoinut nyt paljon omia saavutuksiani. Tilanteeseen olen tyytyväinen mutta samalla niin lohduton. Mielipiteet jakautuvat niin paljon ja en saa sisäistä rauhaa, mihin suuntaan haluan kulkea. Kun hautajaisissa kuuluu käydä muistelmia kuolleesta, nii sen aikana kaikki ihmiset käyvät tunnemyrskyä. Joudumme palaamaan kauas menneisyyteen, muistella nuoruutta ja palata tähän tilanteeseen missä ihminen on kuollut. Tämä on todella kivuliasta kaikille. Se tuska on valtava. Ja arvatkaapa mikä eniten paistaa kaikkien kasvoilta hautajaistilaisuudessa, varsinkin vähän iäkkäämmiltä ihmisiltä. Se on kuolemanpelko, pelko siitä että itse on joskus samassa tilanteessa, haudassa ja sieltä ei enää takaisin pääse elävien kirjoihin. Tämä on jotain todella voimakasta, mitä ei voi edes kuvailla. Voin sanoa, että ennen tätä vuotta en ajatellut niin paljoa kuolemaa yms. ,mutta nyt läheisten kuolemat ovat saaneet minut ajattelemaan ihan eri tavalla elämää.
Voin sanoa nyt, että pelkään kuolemaa ja en halua kuolla, haluan elää entistä enemmän, niin pitkään kuin vain pystyy. Tätä kautta olen oppinut arvostamaan sitä mitä minulla on, ja yrittää saada mahdollisimman paljon irti tästä elämästä!
Nyt haluankin lähteä kiertämään maailmaa, ihan sama vaikka yksin! Haluan nähdä miten muut ihmiset elää ympäri maailmaa, miten pärjää ja jos pystyn jopa auttaa heitä! Tämän takia olen nyt alkanut etsiä vapaaehtoistyöpaikkoja ulkomailla köyhistä valtioista. Toivottavasti löydän jonkun hyvän paikan, koska noita hyväntekeväisyysjärjestöjä on pilvin pimein, jotka vain haluaa rahastaa ihmisen hädällä. Katselin jotain järjestöjä, joissa hinnat siitä että menet auttaa ilmaiseksi tekemällä duunia niin maksaa tuhansia euroja!! Siis aivan älytöntä! Ihminen joka haluaa menee tekee töitä ilmaiseksi, joutuu viel lentolippujen yms kustannuksien lisäksi maksaa siitä ittensä kipeeksi! Älytöntä, aivan älytöntä!
Noh, anyway, yritän löytää parhaan mahdollisen vaihtoehdon ja sit lähden kun määräaikainen työsopimus nykyisessä duunissa päättyy. Ai niin, ennen sitä anteeksi lupasin itselleni että oli mikä vaan niin mun äitini on ansainnut sen jälkeen kun hän hoitanut sairasta mummoa ja vaaria viimeiset 10 vuotta! Eli etelän matkan! Äitini on tehnyt niin paljon, ja hän ansaitsisi patsaan kaiken sen kärsimyksien jälkeen mitä hän saanut kärsiä! Maksoi mitä maksoi se koko homma, mä hoidan sen, ei oo muuta sanaa edes! Äidin on pakko saada vähän rentoutua, se on fakta!
No mutta joo.. Sitten vielä vähän jotain piristävämpää. Eli tosiaan hautajaisten jälkeen lähdin suoraan ajaa Suomeen, koska minulla oli Flow lippu ja olin sopinut että tulen sinne. Perjantai meni ihan sumussa vielä surussa ja väsymyksestä, ei ollut todellakaan mitään bilefiilistä ja lähdin aikaisemmin pois Flowsta, mutta sitten sunnuntaina jo vähän fiilis koheni ja nautin kunnolla illasta :)! Ja pakko sanoa, että on Flow festival ylivoimaisesti paras festari Suomessa, se on faktaa. Nyt koin sen ja kaikin puolin se oli loistava ))! Rakastuin valtavasti siihen ja ensi vuonna meinaan ehdottomasti mennä ))!
Tää viikko on nyt mennyt vähä sumussa ja duunis :D! Tää viikonloppu piti olla rauhas, mut näil näkymin mennää vähä taas juhlii kun kesä on melkein ohi, yritetään nauttii nyt vikoista kesäpäivistä ))!
No mutta joo, nyt aika jatkaa töitä ja ei muuta kuin viikonlopun viettoon, se on morjeesss :)!
Ps. Ainoa asia mitä unohdin vielä mainita on nuo uudet terrori-iskut Espanjassa. Siis jumankauta ei noi sit lopu, ei millää..Haistakaa pitkä hikinen hevosenkyrpä kaikki terroristit ja sillä tavalla ajattelevat, toivottavasti mätänette helvetissä kun sinne asti pääsette!!! Hitto että ottaa pannuun kyllä! Mut joo, suuret osanotot omaisille ja yrittäkää kestää, me voitetaan ne siat vielä!