Virallisesti Hyvät uudet vuodet 2016 arvon lukijat!
Vuoden ensimmäinen blogi olisi siis kyseessä. Vielä kerran oikein hyvää uutta vuotta 2016 kaikille tasapuolisesti. Miten teidän uusi vuosi meni? Omalta osaltani se meni todella sairaasti kirjaimellisesti. Kun lähdin ajaa Venäjälle 30 joulukuuta, minulla oli kyllä heikko olo aamupäivällä ja kurkussa vähän karheeta, mutta en millään jaksanut uskoa siihen, että tulen kipeeksi taas kun olen ollut juuri kipeenä kaksi kertaa kuukauden sisään!!! Ja kyllä vain tulin ja vielä kesken matkan. Rajan yli kun päästiin Niiralassa, eli Kiteen/Tohmajärven kohdalla, niin oloni heikkeni todella paljon. Kun Petroskoihin oli enää matkaa noin 100 km, olin ihan rikki, jouduin pysähtyy, koska silmissä sumeni ja olo oli järkyttävä, en kyennyt enää ajaa. Kun pysähdyin, tajusin että tärisen vaan ja se tarkoitti, että kuume noussut pilviin.
Tajusin sen, että ajaminenkin oli mahdotonta koska olo oli niin järkyttävä. Pelastukseksi minun kanssani tuli samalla kyydillä yksi mies, jolla oli ajokortti. Kiitos hänelle siitä, että hän hyppäsi auton rattiin ja ajoi perille, muuten yksin olisin ollut todella kusessa. Perille päästyämme viimeisillä voimilla kömmin äitini luo. Mitattuani kuumeen, se oli taas melkein 39! En ymmärtänyt yhtään, että miten on mahdollista olla kipeenä kolme kertaa vähän yli kuukauden sisään?! Siinä sitten uusi vuosi meni naamari päässä, melkeinpä koko ajan sängyssä kun olo oli niin heikko. Naamari oli päässä sen takia, koska kämpässä oli mun todella vanha mummo, joka on kuoleman partaalla muutenkin, niin pienikin virusbakteeri olisi hänelle kohtalokas. Myöskin siskoni tuli Pietarista pienen ihana Timur vauvan kanssa ja hänellekkin influenssa voisi olla todella vaarallista.
Eli minun uuden vuoden vaihtuminen ja sen jälkeiset päivät meni kipeenä sängyssä. Todella huonoo tsägää, mutta ei voi mitään, joskus näin. Silti ihanaa että sai nähdä läheisimpiä rakkaita, vaikkakin olin siinä kunnossa. Sen verran kyllä jaksoin nousta sängystä, että kuuntelin Presidentti Putinin uuden vuoden puheen, paukkasimme perheen kanssa shamppanjan, vähä salaattia naamaan ja nukkuu. Niin kuin tossa kaikille kerroinkin, että tämä on todella erilainen uusi vuosi minulle, koska aina aikaisemmin uusina vuosina olen rellestänyt suurella kädellä aamuun asti, vielä monta päivää jopa, mutta tänä vuonna nukkumassa jo kello 1.00 :D! Aikamoinen muutos, mutta ei haittaa, olenhan sentään jo vanha mies 😉 :D!
Takaisin sitten tultiinkin jo heti kun tuli parempi olo, kun oli tärkeitä juttuja heti alkuviikosta Suomessa.
Ja nyt kun Suomen juhlapyhät päättyi, niin alkoi nämä Venäläiset pyhät. Tosiaankin siis kertauksena vielä, että Venäjällähän pyhät alkaa vasta uuden vuoden aattona ja sitten päättyy 10 päivä tammikuuta. Venäjällä juhlitaan joulua vanhan juliaanisen kalenterin mukaan. Ja tosiaankin ei unodeta sitä, että minähän olen syntynyt Venäjän jouluna, eli 7 tammikuuta. Voitte rohkeesti onnitella minua siis ;)! Eli tosiaankin synttärithän minulla olisi huomenna. Sanotaanko näin, että eipä ole yhtään juhlafiilistä ja myöskin ensimmäinen kerta nyt aikuisena kun en ole oikeastaan suunnitellut mitään erikoista synttäreitteni johdosta.
Yleensä olette saaneet todistaa mun ylellisiä syndebileitä lehtien palstoilta, kun vieraita on tupa täynnä, on ohjelmaa, viinaa litratolkulla ja puitteet vimpan päälle. Eipä ole tänä vuonna..Nyt on monta syytä, miksi en sen suuremmin halua juhia ja suurin syy on tämä ikäkriisi. Ennen kolmeekymppiä jotenkin elin vaan ja tunsin olevani aina nuori, mutta nyt viimeisen pari vuotta on ollut kauhee kriisi, joka välillä vähän hellittää, välillä sitten iskee ja kovaa taas päin naamaa! Samalla tulee ne masennukset ja synkät ajatukset.. Yksinkertaisesti en halua vanheta ja ne fiilikset mitkä on ollut nuorena kun on kokenut jotain uutta, on muistissa ja ne haluais uudestaan ja uudestaan, mutta tajuaa ettei se ole enää mahdollista. Se syö miestä ja tämän takia tämä vanhenemisen juhliminen ei ole enää yhtään kivaa..
Ainoa asia vielä mikä lohduttaa on se, että en näytä ikäiseltäni ja aina kun sanon jollekkin iän, moni on ihmeissään ja sanoo minun näyttävän enintään 25:lta. Noh, kiitos siitä kovasti. Kun tollekkin tulee jossain vaiheessa loppu ja rupeen rypistyy sekä harmaantuu, en tiiä miten kestän sen kaiken :D. Onko teillä neuvoja mulle valmiiksi rakkaat ihmiset?
No mutta tosiaan mitään siis suurempia juhlia ei tule ja enintään mitä teen, on että muutaman frendin kanssa käydään pyörähtää Helsingin yöelämässä viikonloppuna. Hotlan ajattelin varata ja siel vois pitää pienet jatkot sitten..tai no, koska mun jatkot on ollut pieniä heh :D!
Moni muuten kysynyt, että mitä uuden vuoden lupauksia olet tehnyt. Tänä vuonna voin sanoa rehellisesti, että ainut lupaus mitä olen tehnyt on se, että pyrin nauttimaan elämästäni mahdollisimman paljon, joka pikku pikku hetkestäkin. En jaksa tänä vuonna asettaa mitään paineita itselleni. Niin sanotusti go with the flow ja katotaan mihin se vie. Olen jotenkin kyllästynyt siihen, että asetetaan itselleen hirveet isot tavoitteet, hirveet paineet, ja sit kun ne kusee, hirvee ressi, masennus ja elämä on ihan perseestä. Ääh, en jaksa elää tuolla ajattelutavalla nyt. Olen niin kyllästynyt siihen. Nyt keskityn siihen, että kuuntelen enemmän itseäni, käyn rauhassa läpi asioita, en hätiköi päätöksissä ja teen niitä asioita mitkä tuntuvat oikeilta sekä hyviltä. Eli ei tätä oikein mikskään varsinaikseksi lupaukseksi voi sanoa, mutta jotain sentään :D!
Opiskelu alkaa myöskin meillä Heossa huomenna mun synttäripäivänä, jotenka kouluun vaan isketään ja illalla sitten mahdollisesti menen ortodoksiseen kirkkoon rukoilee jeesuksen ja itseni puolesta, onhan se sentään joulu. Lauluntekijälinjalaisilla olisi keikkaa myöskin illalla. Iskän kaa puhuttiin, että mentäisiin yhdessä syömään mahdollisesti.
Loppuun vielä haluan onnitella Suomalaisia nuorten jääkiekon maailmanmestaruudesta 2016. Oli se niin järkyttävä trilleri eilen Hartwall areenalla ja niin mielenkiintoinen ottelu, että ei potuta niin paljoa että Venäjä hävisi. Suoi oli parempi ja sillä sipuli, sekä ansaitsi voittonsa taistelutahtonsa takia. Yhtä hyvin Venäjäkin olisi sen ansainnut, mutta nyt kävi näin ja oikeastaan olen tosi iloinen että Suomi voitti Helsingissä, omissa kotikisoissa, sen on huikeeta nähdä jätkien ja kansan mielettömän ilon sekä onnen! Kovaa duunia on tehty sen eteen ja sen huomaa! Onnea vielä kerran nuoret Leijonat!
Käväsin jopa tsiigaamassa tänään torilla(olympiastadionilla) sitä kultamitalijuhlaa, mutta ihan loppuun en kestänyt, koska pakkasta oli yli -20 ja ite kun tyhmänä laitoin vaan tavalliset kesäverkkarit jalkaan ilman pitkiä kalsareita, niin jumantsippale meinasin jäätyä sinne kuoliaaksi, puhumattakaan siitä, että mun miehinen vehje oli sen näkönen kuin katkarapu joka tekee kuolemaa :D. Pakko li karata loppuajaksi kisahallin puolelle lämmittelee..brrr..
Tosiaan nyt seuraavaksi sitten odotellaan kevään miesten lätkän Mm-kisoja, mitkä käydään Venäjällä ja olenkin itselleni luvannut, että sinne menen katsomaan edes yhden ottelun! Ja siellä toivon koko sydämmestä, että Venäjä voittaa kultaa, koska onhan se niin makeeta voittaa kotonaan, Leijonat ja Suomen kansa hyvin tietää sen :)! Onko muuten ketä Suomesta menossa tsiigailee Venäjälle kisoja? Jos joku tarvii jotain neuvoo esim Pietarin suhteen, eli menomestoja, yms. niin multa voi kysyy rohkeesti, vastaan ja neuvon mielelläni. Pietarissa kun asuu minun siskoni ja muutenkin Pietari on tullut todella tutuksi minulle.
No niin, eiköhän se ollut tässä tällä kertaa taas.
Palaillaan taas arvon lukijat..<3!
Antti
