Terveiset taas kaikille,

Mä en kestä tätä enää, aika vaan juoksee ja en edes kerkee tajuta kun viikko taas meni. Tää on ihan kauheeta ja ahistavaa! Tää ikäkriisi näköjään puskee ja puskee edelleen mulla, eikä loppua näy.. Kertokaa arvon lukijat,miten pääsen yli näistä ajatuksista? Miten pystyn elää ajattelematta ikää ja kaikkea vanhenemiseen liittyvää? Jotenkin viime ajat oon vaan ajatellut enimmäkseen sitä ja mitä olen saavuttanut, sekä mitä on jäljellä. Ei tää oo kivaa yhtää ja haluais  nauttia vaan joka hetkestä, mut ku ei, se vaan kummittelee mulla tossa koko ajan.

P.s Heti alkuun pakko pahoitella mahdollisia kirjoitusvirheitä blogissa, mutta kun kirjoitan tämän todella nopealla rutistuksella kun aika ja menot painaa päälle, enkä halunnut jättää teitä ilman blogia missään nimessä tällä viikolla, jotenka olkaahan pliis armollisia pienille virheille arvon lukijat, kiitos.

No joo, olipahan alku blogille taas :D. Heti ekaks itken teille kaikkea, voi voi Antti parkaa huh..Nyt ryhdistäydy senkin vanha vätys :D!

Tosiaan mistä nyt oikein aloittaisinkaan kertomaan hmm.. Ai niin, niistä Playboybileistä Casinosta tietty! Näin kunnon bileammattilaisena voin antaa arvosanaksi  7 . Ja ei,älkääkö luulko että sen on huono, se on tosi hyvä mun asteikolla. 10 bileet on todellinen harvinaisuus, jotenka toi 7 on ihan jees. Perustelut on sille nämä. Heti alkuun meille vip vieraille piti olla oma sisäänkäynti ja sehän oli, mutta sisäänpääsy kesti liiankin kauan, koska jokaiselta kysyttiin onko Casino korttia olemassa ja jos ei niin sit ruvettiin tekee sitä. Se vei turhaa aikaa ja joutii seisoo. Sisällä sitten olikin hieman alkuun haahuilemista kun itse en muista milloin olisin Casinolla edes käynyt.

Vippiin päästyämme, alkoi tuntua jo oikeilta bileiltä. Oli kauniita naisia ja komeita herrasmiehiä pitkin poikin. Sieltä sitten löytyi myös puputytöt, eli Playboytytöt joita hehkutettiin. Tästä tuli siis pieni miinus heti arvosanaan. Ensimmäiseksi he eivät olleet niin tyrmääviä kuin ajattelin ja toiseksi ihan ylipukeutuneita. Kummiskin Playboy on on Playboy ja sen kaikki ymmärtää silloin, että kyse on erotiikasta. Paljasta pintaa ei näkynyt lähelläkään ja puhumattakaan että olisi rintavarustusta paljaana näytetty. Olin siitä tosi pettynyt ja moni muukin vieras.  Alla kuva tyttöjen kanssa.

Kuten siis kuvasta näette, että paljasta pintaa ja muutenkin synkän mustiin oli kaikki tytöt pukeutuneet. Eli tästä tuli pisteen lasku arvosanassa. Toiseksi toi lakana oli ihan liina pieni mikä taustalla oli, että siihen sai änkee oikein että mahtuu kaikki.

Toinen pieni miinuspiste oli siitä tietty, että bileiden annettiin olla liiankin hillityt,eli ei ollut mitään tyttöjen erikoisnumeroa lavalla tai muuta vaan ainoastaan oli artistiesiintymisiä. Pakko myöntää itte en halunut edes nähdä kuin MG:n esityksen ja sen kerkesinkin nähdä. Muuten aika menikin sitten alkomahoolin merkeissä. Taroilu oli ihan ok, tervetuliaisskumpat, sitten drinkkilippuja vip kansalle, sekä sitten merieläviä pikkunaposteltavia. Ehkä minusta olisi voinut olla iso Playboy kakku, mistä ois yks mimi kermavaahdossa tullut ulos, se ois ollut vaikuttavaa ja makeen näköistä ja ois kaikki noi muut miinukset unohtunut sitten, mutta ei, ei näköjään mielikuvitusta riittänyt järjestäjillä tai tahtoa. Mietin tässä, että pitäisköhän ehdiän palkata minut bileiltoje suunnittelijaksi, koska mulla on niin saamarin hyvii idoita joita toteuttaa, mutta tarvitsen vaan resurssit siihen. Eli jos nyt Casino Helsinki tai muu lukee tätä, niin miettikää vakavissanne minun palkkaamista ja lupaan järkätä teille stadin parhaimmat bileet ;)!

No loppuvetona siis MG:tuli vetää aika hyvän shown sinne loppuun ja siitä hyvät propsit. Itse sitten loppuvaiheessa olin aika hyvissä maisteissa, niin sitten alkoi jo kaikki tuntuu kivalta :D. Meidän ilta jatkuikin sitten vielä Casino bileiden jälkeen ja voin sanoa, että olo oli todella hurmaava sitten sunnuntaina huhhuh.. No mutta se niistä Playboybileistä, ei sen enempää. Ja ootte varmaan lehdistäkin kerennyt lukea niistä. Ja mun haastiksia saatte myöhemmin kattoa julkkistv.comista.

Nyt siirrytään tärkeimpään viikon tapahtumaan!

Sitten luvassa olikin meillä Heon laulajalinjan oppilailla keikka 17.2 ravintola Sture 21:ssä. Tosiaan siitä voin sanoa sen, että oli kyl hyvä meininki ja mesta oli hyvä kyllä, mutta henkilökunta aika nyrpeetä. Valitteli että rahaa ois pitänyt bissemyynneistä tulla enemmän. Noh, onhan noita joka lähtöön.

Kaikki meidän luokan oppilaat oli kyllä hurjasti kehittynyt viime kerrasta, paitsi minä :D. Jotenkin otin takapakkia nyt. Se kyllä johtuu täysin itsestäni, koska muistan silloin viime vuoden puolella olevaa keikkaa varten treenasin ihan pirusti ja raiskasin biisejäni uudestaan ja uudestaan, mutta nyt olin ollut laiska ja se näkyi sekä kuului. Harmittaa hieman, mutta se oli ainakin postiivista, että en enää oikein häpeä omaa ääntäni, enkä pelkää virheitä niin paljoa. Se taas antoi itseluottamusta enemmän esiintymiseen vaikka itse laulu ei mennytkään niin kuin piti. Sen vielä pitää sanoa, että biisitkään ei olleet mitään ihan helppoja, nimittäin Kemiaa Neon 2 ja Älä mee Ressu Redfordilta ei oo ihan peace of cake harjoitella hyväksi.

Pieni hauska kommellus kyllä sattui ennen esiintymistäni. Te kaikki ymmärrätte varmaan että ennen esitystä monesti jännittää ja se jännitys purkautuu kaikilla vähän eri tavoin. Monesti jollain ihmisillä tulee hirvee hätä vessaan. No niin kävi mullekkin :D. Lähdin muutamaa biisiä ennen mua vessaan ja jäin kirjaimellisesti pönttöön kiinni:D! Kuulen vaan ku  käsi pyyhkii persettä, että meidän juontaja esittelee minua ja huutaa ”Seuraavaksi meidän showmies Antti esiintyy” ja silloin tuli kiire meigäpojalle :D! En muista pyyhinkö edes tarpeeksi hyvin mun ryppyistä :D, mut juoksin ku ammuttu ammus lavalle sieltä puoliks housut kintuis ja siin sitten piti laulaa korkeesta nuotista Kemiaa,  vielä kun rehtorikin tuli paikan päälle kuuntelemaan meitä siin eturivissä, niin tilanne oli valmis täydelliselle fiaskoesiintymiselle  :D! Siinä sitten lopputulos olikin tälle mun Kemiaa biisille ihan omaa luokkaansa :D! En kyllä viitti edes ladata sitä videota tänne tai youtubeen.. 

Toinen biisi sitten meni huomattavasti paremmin kun vähän kerkesin hengähtää, suurin paine ja jännitys oli ohi, niin se meni jotenkin jo. Eli tässä alla tulisi Ressu Redfordin Älä mee, jonka lauloin coverina.

Ja tossa tosiaan heitin vielä huulta yleisölle, että kunmut kuulutettiin toisen kerran lavalle laulaa niin katoin vaan kun ovi ulos kävi ja porukka lähti karkuun, niin hyvä laulajaihme mä olen, ahaha! Naureskelin itekseni, että vaipat on vaihettu niin voidaan laulaa kovaa jo korkeelta nyt 😉 :D!

Mutta silti kaikesta huolimatta, vaikka ei mennyt ihan putkeen tää keikka niin silti mul oli ihan hyvä fiilis,eikä jäänyt potuttaa. Pitää osata olla armollinen itselleen,eikä hukkua itsesäälissä epäonnistumisen takia. Joskus sitä epäonnistuu ja sitten joskus taas onnistuu paremmmin kuin hyvin! Meidän muut oppilaat luokalta veti todella hyvin kyllä tän keikan ja huomaa että kaikki on kehittynyt tosi paljon. Oon kyllä ylpee meidän luokasta! Ihan huipputyyppejä kaikki, vaikkakin ei ehkä ihan ymmärrä kaikki mun juttuja. Välillä noi mun läpät vaan menee kyl liian rajuiksi ja unohdan että hei, noihan on tyttöjä, ei miehiä, ei ne tommoista ymmärrä mitä sä heität nyt :D! Suurimmaks osaks ne kyl on ymmärtänyt minua ja ainakin suurimmaksi osaksi saanut ne nauraa, se on pääasia, että on hauskaa ja on iloa :)!

No mutta se siitä keikasta nyt, eiköhän riitä. Seuraava keikka meillä on mahdollisesti mun järjestämässä paikassa ja siitä tulee huikee! 

Nyt siirrytään vähän vielä vakavempaan aiheeseen ennen kuin päästän teidät viikonlopun viettoon. Tosiaan olin tossa sairaalassa uniapneatutkimuksissa huonon uneni, hengityskatkoksien takia. Kävin hakee semmoisen laitteen mikä seurasi minua yöllä, miten nukun, miten hengitän,kuorsaan, sykkeet, puhunko unissani yms. Aikamoinen vekotin. Kuva alla.

Nyt sitten odotellaan tuloksia sairaalasta. On tää ollut niin rankkaa mulle välillä kun ei uskalla mennä nukkuu kun luulee että tukehtuu unissaan.

Nyt sitten vielä kaiken kukkuraksi on vaivannut maha ja hirvee närästys. Jotenkin tässä terveys alkaa riestailee pahasti jo vähä yli kolmekybäsenä ja se on todella pelottavaa. Pakko ruveta enemmän pitää itsestä huolta, ruveta vaihaa ruokatottumuksia yms. Varsinkin tuo juhliminen pitäisi jäädä kokonaan! Oon yrittänyt,mutta ei sitä sinkkumiehenä kovin montaa viikonloppua jaksa istua vaan himassa. Varsinkin kun kaikki frendit aina kuumottaa baanalle. Nyt pitäisi kyllä löytää hyvä mimmi vihdoin viimein, rauhottua ja elellä tasapainoista elämää, kehittää itseä, opiskella paremmin yms. Missä siis olet unelmieni prinsessa? Saatat olla lähempänä kuin luuletkaan, mutta et itse sitä ymmärrä vielä, ehkä jonakin päivänä, toivottavasti ainakin..Niin kuin legendaarisen laulaja Viktro Tsoin sananlaskussa menee, ”kuolema on elämisen arvoista ja rakkaus on odottamisen arvoista”, jotenka olen valmis odottamaan..

Nyt sitten olisi aika lopetella tällä kertaa blogi. Tänään launtaina kaikesta huolimatta vaikka sanoin, että pitää biletys lopettaa niin lähden vielä ulos, koska mun tosi hyvällä frendillä, myös kaikkien tuntemalla toiselta lempinimeltä Bb-Joukolla on 30 vuotis paardyt :)! Näitä en missaa, koska Jouko on niin hyvä tyyppi, munki 30 sille hän tuli silloin Tampereelta asti ja kyllä min kunnioitan häntä! Hurjasti Onnea Jouko män, tänää juhlitaan!!!

Nyt siis ei muuta kuin oikein railakkaan raikasta viikonloppua kaikille, palaillaan moooorjessssss !

Antti